Hyvinvointivaltio takaisin

Torstai 28.10.2010

Hyvinvointivaltio takaisin

(Kirjoitus on julkaistu 28.10.2010 Viikko-Eteenpäin lehden "Ehdolla eduskuntaan" kolumnissa, sekä Kymen sos.dem.piirin blogissa.)

Tässä maailmassa on aivan liian paljon pielessä, aivan liian monta asiaa hoidettavana kuntoon ihmisyyden ja järkevyyden takaamiseksi. Tämä tietoisuus ajaa minuun tahtotilaa vaikuttaa paremman yhteiskunnan toteutumiseen. Ajankohtaisuudessaan tuntuu, etten pääse yli enkä ympäri vanhustenhuollon tilanteessa olevasta epätoivoisuudesta, siksi tässä, kuten muutamassa edellisessäkin kirjoituksessani keskityn jälleen tähän tärkeään aiheeseen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) ja aluehallintovirastojen yhdessä toteuttama tutkimus kertoi juuri karua kieltä siitä, mitä on vanhustenhuolto vuonna 2010. Tutkimus vahvisti omaisten sekä vanhustenhoidossa työskentelevien kriittiset painotukset asian tilasta, sillä tutkimuksen mukaan vain yksi kymmenestä hoitopaikasta täytti kaikki laatusuositukset!

Suomessa ei ole lakia vanhustenhuollosta, mutta järjestäviä tahoja ohjeistavia ministeriön suosituksia on olemassa. Kuitenkin tutkimuksessa ilmeni puutteita henkilökunnan määrässä, henkilökunnan koulutuksentasossa, kuntouttavan toiminnan puutteessa, ravinnossa, jopa lääkityksen tarkistamisessa. Kaikilla hoitolaitoksissa olevilla ei ollut lainkaan hoito- ja palvelusuunnitelmia. Kuinka siis voidaan ottaa huomioon yksilöllisyys, inhimillisyys ja turvallisuus? Jo perustuslakiin on kirjattu oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi laki vanhustenhuollosta tulee tarpeeseen, lakiin on myös kirjattava selkeät seuraukset, jos lainkirjainta laistetaan.

Inhimillisyys on ihmisarvon olennaisimpia peruselementtejä. Jokainen meistä edellyttää arvomaailmassaan inhimillisyyden toteutumisen läpi elämänkaaren. Tämän peruselementin luulisi toteutuvan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kaikki puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta tai säilyttämisestä, pitäisikö jo siirtyä puhumaan hyvinvointivaltion takaisin saamisesta?

Me demarit olemme vahvoja julkisten palveluiden kannattajia. Huolestuttavinta tässä tutkimustuloksessa oli, että kaikkein heikoimmin hoidonlaadusta selvisi julkinen puoli. Tämä tietysti kertoo osansa siitä, että järjestävät tahot, kunnat kamppailevat velvoitteidensa ja käytettävissä olevien rahallisten resurssien paineessa. Niin ei kuitenkaan saa olla.  Tuottavuutta ja tehokkuutta mitattaessa täytyy ymmärtää, että tuottavuutta on hyvin hoidettu potilas.

Huonosti hoidettu julkinen hoito jakaa vanhustenhoidon kahteen luokkaan. Rahalla saa parempaa hoitoa ja toiseksi vaihtoehdoksi jää julkinen. Tiedämme että nyt vuonna 2010 vanhustenhuollon tila on hälyttävä. Kahteen luokkaan jakaantumisen estämiseksi tarvitaan pikaista asenneilmapiirin korjausta ja todellisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Ensisijassa tarvitaan valtion tasolta resursointia vanhustenhuoltoon ja heti rinnalla paikallisesti päätöksistä vastuussa olevien on valvottava ja edellytettävä hyvää laatua omissa kunnissaan ja toimintaympäristöissään, jotta aatteellemme olennainen inhimillisyyden huomioiminen toteutuu. Olitpa rikas tai köyhä, terve tai sairas, nuori tai vanha, olet ihminen ja ihmisellä on aina samat tarpeet iästä ja kunnosta riippumatta. Elämässä vanhetaan, jos hyvin käy. Tuolloin meistä jokainen ansaitsee hyvän ja inhimillisen toimintaympäristön. 

Ruokolahden kunnanjohtajan hakuprosessi

Keskiviikko 20.10.2010

Ruokolahden uuden kunnanjohtajan valintaprosessista..

Maanantaina 18.10 Ruokolahden kunnanvaltuusto valitsi uudeksi kunnanjohtajaksi Antti Pätilän. Toiveet uuden kunnanjohtajan suhteen ovat korkealla. Toivon valtuutettujen toiminta-areenan säilyvän yhtä raikkaana ja mahdollistavana kuin Vesa Jäppisen aikana on ollut.

 Valtuustoryhmämme keskusteluissa nousi voimakkaasti esille kunnanjohtajan viran hakuprosessin ontuminen, tämän asian nostimme ryhmäpuheenvuorossa esille ryhmämme kantana. Valintaprosessi oli edennyt vauhtia, jossa nopeimmillakin oli tekemistä. Kertaan tässä tämän nopean prosessin taustan: Kunnanjohtajan paikkaa haki 9, joista 1 jätettiin noteeraamatta, koska hakemus tuli määräajan päättyessä. 4 Hakijoista täytti kaikki asetetut kriteerit. Hakuprosessin operatiivisesta alulle saattamisesta vastasi 3 kunnanjohtavilla luottamuspaikoilla olevaa henkilöä.

Heti hakuajan päätyttyä hallitus kokoontui maanantaina 4.10. Yllättäen tässä kokouksessa päätettiin jo kutsua haastatteluun vain 2 kriteerit täyttäneistä. Oma kantani oli, että kaikki 4 tulisi haastatella, oma kantani korosti myös valtuutettujen mukaan ottamista valintaprosessiin. Kaikkien valtuustoryhmien olisi mielestäni pitänyt päästä kuulemaan ja tutustumaan kriteerit täyttäviin kandinaatteihin. Valtuutetut olisi pitänyt kutsua kokoon päättämään yhdessä jatkotoimenpiteistä, olisi ollut valtuuston iltakoulun paikka. Mielipiteeni sain toki kertoa, olen valtuuston puheenjohtajistossa, en kuulu hallitukseen, joka tekee päätöksiä. Hallitus päätti kutsua 2 haastatteluun ja päätti koko hallituksen pöydän ääressä olevien joukon kuuluvan haastatteluryhmään.

Haastattelut tulivatkin pikaisella aikataululla, jo saman viikon perjantaille 8.10. Heti haastattelujen jälkeen hallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle tulevaksi kunnanjohtajaksi Antti Pätilää äänin, 6/7. Helli Halonen (sd) äänesti tyhjää ja hänen perusteenaan oli juuri nopeus ja valtuuston ohittaminen prosessista, hän ilmoitti haluavansa ilmoittaa kantansa valintaan, vasta kun oma valtuustoryhmä on päässyt asiaa käsittelemään, nythän siihen ei ollut vielä lainkaan ollut mahdollisuuksia. (Tässäkin vaiheessa kuuluin kyllä haastatteluryhmään, vaan en päätöksiin vaikuttaneisiin, sillä hallitus teki päätökset, ei haastatteluryhmä). Lisäksi hallitus päätti esittää marraskuun puoleenväliin aiotun valtuustokokouksen aikaistamista jo reilun viikon päähän maanantaille 18.10.

Valtuutetut lukivat seuraavanpäivän lehdistä, että hakuprosessi on edennyt kuudessa päivässä niin pitkälle, että hallituksella on esitettävänä yksi ehdokas valtuustolle. Valtuutetut saivat postitse kutsun aikaistettuun valtuustonkokoukseen tiistaina 12.10, keskiviikkona 13.10 he saivat hakeneiden CV:t. Tämä siis 5 päivää sen jälkeen, kun hallitus oli jo ehdokkaansa valinnut ja 6 päivää ennen valtuustonkokousta, jossa kunnanjohtaja valittaisiin ja pohjalla hallituksen esitys Antti Pätilästä. Ennen valtuustonkokousta 18.10 kokoontuivat valtuustoryhmät ja tuolloin kandinaatti kävi jokaisessa ryhmässä jututettavana. Tämä oli hyvä, sillä kaikki valtuutetut eivät tienneet tätä ennen esitettävänä olevasta henkilöstä mitään muuta, kuin mitä cv:stä olivat irti saaneet.

Antti on vaikuttava mies ja omaa piirteet kunnanjohtajan pestiin, tähän ja omaan ensimielikuvaansa oli monen valtuutetun luottaminen päätöstä tehdessään. Mikä olisi ollut vaihtoehto tässä vaiheessa? Mielestämme tilanne oli erikoinen, että vajaa tunti ensitapaamisen jälkeen, ja vain yhden kandinaatin tapaamisen jäljiltä, piti olla valmis sanomaan kyllä esitykselle. Tämä asianhaara ei kuitenkaan tarkoittanut epäluottamuslausetta Antti Pätilälle ja tämän vuoksi kerroimme Antille jo ryhmässämme, että tulemme ottamaan valtuustossa esille prosessin ontumisen ja korostimme hänelle, ettei esitetty kritiikki kohdistu lainkaan häneen. Tahdikkaasti Antti ymmärsi kantamme ja ymmärsi, että nopea aikataulu on voinut hämmentää monia ja aiheuttaa tarpeetontakin mielipahaa osalle valtuutetuista. Molemmin puolin oli selvää, että hänellä ei ollut aikataulun kanssa osaa, eikä arpaa, aikataulut ja prosessit johdettiin muualta käsin, niin hän kuin mekin toimimme ohjeistuksen mukaisesti.

Nostettuamme aikataulun nopeuden ja valtuutettujen unohtamisen prosessista keskusteluun, edellä esittämieni asioiden pohjalta, keskustan ja kokoomuksen valtuutetut eivät lainkaan ymmärtäneet antamaamme kritiikkiä. Heidän mielestään hakuprosessi oli moitteeton, avoimempi kuin koskaan ja noudatti hyvää Ruokolahtelaista perinnettä. Molemmat puolueet korostivat, kuinka heillä tieto on kulkenut ja kyseenalaistivat oman ryhmämme tiedonkulun ja keskustelukulttuurin. Tämä oli tarpeetonta, sillä on täysin eriasia, mitä valtuustoryhmät sisällään keskustelevat tai tiedottavat, silloin kun on kysymys organisaatiosta jonka johdosta vastaavat viralliset tahot. Meilläkin asiasta on kyllä keskusteltu, ainoa jossa olimme voineet jäädä keskustaa ja kokoomusta jälkeen oli perjantain 8.10 haastattelun jälkeen, kun seuraavana aamuna esitys tulevasta kunnanjohtajasta oli jo lehdissä. Tätä tietoa, emme perjantai-iltana toisillemme välittäneet, aikaa olisi ollut lauantai-aamuun. Aikaa oli siis kovin vähän. Jos tämä paikka oli toisilta valtuustoryhmiltä kyseenalaistamisen paikka ryhmäämme kohtaan, miten he voivat kyseenalaistaa antamaamme kritiikkiä virallisesti johdetun organisaation tiedonkulun osalta?

Me valtuustoryhmässämme halusimme ottaa asian esille syystä, että toivomme tästä otettavaksi opiksi tulevassa, jos nyt prosessista unohdettiin osa tärkeistä tekijöistä, joka on vakavaa. Oppimisprosessi on jatkuva ja toiveenamme on tulevassa paremmin jokaisen valtaa tekevän ja vastuutakantavan huomioiminen. Valtuustoon on äänestetty 27 vahvaa tekijää, ei vain ja ainoastaan hallituspöydän ääressä olevia. Nämä kaikki pitäisi ottaa parhaimmalla tavalla huomioon näin suuria ratkaisuja tehdessä. Nyt siihen ei valitettavasti mallikkaimmalla tavalla ylletty, siksi kritiikki oli mielestäni tarpeellinen. On surullista, että tämänkaltaisista kömmähdyksistä tai puutteista organisaation toiminnassa ei saisi puhua. Ihmiset eivät ole virheettömiä. Asioita hoitavat ihmiset. Jos on sössitty, on tahdikasta myöntää niin tapahtuneen ja ottaa opiksi. Nyt kanssatekijöinämme oli kaksi valtuustoryhmää keskusta ja kokoomus, jotka eivät joko nähneet virheitä tai eivät olleet valmiita niitä myöntämään.

Teemme kuntapolitiikkaa vastuullisena kuntalaisille. Saamani palaute toiminnastamme on ollut kannustavaa ja kiittävää. Laajapohjaista demokratiaa on oikeutettua perätä. Tämä palaute ei tosin ole verrattavissa keskustan ja kokoomuksen valtuustoryhmiltä saatuun palautteeseen. Näin sitä "pienissä" asioissa yllättäen erottuvat erilaiset poliittiset tekijät.